Tuusulan palveluverkon toteutukseen tehokkuutta, ketteryyttä ja avarakatseisuutta

Tuusulan palveluverkkosuunnitelmaa on rakennettu viime valtuustokauden alusta lähtien. Vakavat sisäilmaongelmat koulu- ja varhaiskasvatusyksiköissämme antoivat tarvittavan sysäyksen sille, että saimme linjattua valtuustokauden 2017-2021 pormestariohjelman kärkitavoitteeksemme nollatoleranssin sisäilmaongelmille. Terveellisten ja turvallisten tilojen tarjoaminen kiireellisesti ja yhdenvertaisesti kaikille käyttäjille oppilaista henkilökuntaan ohjasi palveluverkkosuunnitelmamme laatimista. Lisäksi asetimme tavoitteeksemme olla opetuksen laadun suhteen kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta. Opetus Tuusulassa onkin hyvällä tasolla. Sivistystoimi on tehnyt siinä hyvää työtä. Turvallisuudessa ja terveysturvallisuudessa meillä on kuitenkin haasteita. Kouluteiden turvallisuutta ei ole kyetty vielä riittävästi takaamaan Koululiitu-järjestelmän käyttöönoton myötä. Kouluteiden turvallisuutta tarkastellaan tällä hetkellä esityksestäni uudelleen, kiireellisellä aikataululla. Palveluverkon toteutus ei ole myöskään sujunut suunnitelmien mukaan. Opetus sisäilmaongelmaisissa kouluissa jatkuu nykysuunnitelmia seuraamalla vuosia suunniteltua pidempään.

Kampushankkeiden kilpailutuksissa ja suunnittelussa on tullut kriittisiä virheitä. Ongelmatilanteissa ei ole kyetty ketteriin, kustannustehokkaisiin ja käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin, esim. Kirkonkylän koulun kohdalla, tai hankkeita ei ole saatu eteenpäin, koska esim. kaavoitus on seissyt useita vuosia ilman toimenpiteitä, kuten Lahelassa. Palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon ja sisäilmaongelmaisten rakennusten korvaamisen kustannukset menivät jo suunnitteluvaiheessa talouden kipurajoilla. Viranhaltijat lupasivat tarkentaa arvioita ja etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja kouluverkon toteuttamiseksi. Jonkin verran ”ilmaa” laskelmissa on havaittukin olleen ja hukkaa saatu kustannuksista poistettua.

Korona on aiheuttanut kuitenkin ennennäkemätöntä painetta kuntatalouden kestävyydelle. Se on edesauttanut myös välillisten kustannusten rajua nousua: rakentamisen kustannukset ovat koronan seurauksena nousseet ja rakennusmateriaalien saatavuus on heikentynyt. Kampushankkeet olivat lähtökohtaisesti jo kalliita, joten kustannusnousut ovat kuntataloudelle kriittisiä, eikä niiden hallinta näytä olevan täysin kunnossa. Esimerkiksi Kirkonkylän koulukampuksen hankekustannukset ovat nousseet 20,6% ja Riihikallion 14% valtuuston päätösten aikaisesta kustannustasosta.

Lisäksi kunnan teknisen toimen resurssit ovat kaventuneet hankalasti irtisanoutumisten myötä. Yhä jatkuva hankekustannusten nousu ja koulujen valmistumisen viivästyminen entisestään näyttävät hyvin todennäköiseltä. Tekninen toimi on todennut arviointikertomuksessa seuraavaa: ”Tilapalveluiden henkilöresurssivajeesta ja puutteellisista työkaluista johtuen ostopalveluihin on jouduttu tukeutumaan rakennushankkeiden johtamisessa, rakennustöiden laadunvalvonnassa sekä kustannusten seurannassa. Tämä tulee osaltaan nostamaan rakentamisen kokonaiskustannuksia, ja resurssivaje aiheuttaa riskin palveluverkon aikataulun toteutukselle.”

Samalla kun ennusteiden mukaan lapsia syntyy ja muuttaa kuntaamme yhä vähenevissä määrin, ovat sotekustannuksemme ja mm. ikäihmisten määrä ja hoivan tarve jyrkässä kasvusuunnassa. Tarvitsemme kuntalaistemme tueksi monimuotoisia ratkaisuja palveluiden ja tilojen tuottamiselle, vauvasta vaariin.

Meidän tulisi keskittyä ensisijaisesti siihen, miten saamme lapsille hyvän, turvallisen paikan oppia ja opettajille toiminnalliset tilat opettaa. Samalla meidän tulee katsoa eteenpäin kuntalaistemme tuleviin tarpeisiin. Miten rakennamme palvelukiinteistöverkkoa, joka vastaa näihin tarpeisiin joustavasti; jolla voidaan tarjota riittävän nopeita ratkaisuja akuutteihin palvelutarpeisiin; jota on helppo huoltaa, supistaa tai laajentaa tai korvata tarvittaessa uusilla osilla; jota voidaan siirtää eri alueelle palvelutarpeiden tai asukaspohjan muuttuessa; jota voidaan muuntaa eri käyttötarkoituksiin- päiväkotien, koulujen, hoivatilojen tarpeiden ilmetessä. Sellaisia tiloja, jotka eivät ole parissakymmenessä vuodessa purkukelpoisia - kierrättämiskelvotonta ongelmajätettä, kuten nyt olemme joutuneet toteamaan?

Meidän pitää palauttaa mieliimme se syy, miksi lähdimme palveluverkkouudistustamme sivistystoimen osalta tekemään. Emme voi pakottaa lapsia ja opettajia oleskelemaan pitkitetysti sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Ja meidän tulee taata uusien tilojen olevan turvallisia. Meidän tulee olla samalla taloudenhoidossamme vastuullisia. Emme voi jäädä seuraamaan vierestä kustannusten jatkuvaa nousua ja kouluhankkeiden valmistumisen jatkuvaa lykkäytymistä. Riskien välttämiseksi meidän tulisi rakentaa palveluverkkomme kerralla kustannustehokkaasti, muuntojoustavasti ja pitkäikäisesti. Emme voi hyväksyä rakennusvirheitä ja riskirakenteita, jotka aiheuttavat sisäilmasairastumisia, kuten Roinilan ja Pellavan uudet päiväkotirakennukset ovat aiheuttaneet.

Palveluverkkomme toteutusta tulisikin tarkastella nyt ketterästi, avarakatseisesti, kustannusviisaasti ja rakennusten käyttäjien etu kirkkaana suunnitelmaa ohjaten. Alueemme muut kaupungit ovat mm. vastanneet jo sisäilmaongelmiin ja toimintaympäristön muutoksiin nopeasti, tehokkaasti ja käyttäjä-/asukaslähtöisesti, ja toteuttaneet muuntojoustavia ratkaisuja uusissa kouluhankkeissaan menestyksekkäästi. Viime vuosina modulaariset rakentajat ovat myös osoittaneet, että suuriakin kouluja voidaan rakentaa nopeasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Meidän tuleekin antaa palveluverkkokilpailutuksissamme mahdollisuus myös muuntojoustavien, modulaaristen kokonaisuuksien tarjoamiselle, kuten naapurimme ovat tehneet. Tähän asti kuntamme ei ole tarjonnut edes tällaista mahdollisuutta huomioitavaksi hankkeita suunnitellessa. Tätä esitin kunnanhallituksessa 29.11. ja asiasta äänestettiin. Esitykseni kaatui äänin 7-6, mutta tulen esittämään tätä myös 13.12. valtuuston kokouksessa.

Aiheesta on vireillä myös aloite, jonka on allekirjoittanut suuri määrä valtuutettuja eri ryhmistä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?

Ajatellaanpa esimerkiksi Kirkonkylän koulun tapausta. Ketterällä kaavamuutoksella ja pysyvällä modulaarisella kouluratkaisulla olisi voitu vastata koulun käyttäjien akuutteihin tarpeisiin. Samalla olisi voitu välttää paljon vaivaa - lasten kuljettelua ympäri Tuusulaa, väistörakennusten päätähuimaavat siirtokustannukset ja hankalan, kalliin väistöajan pitkittyminen. Olisi yksinkertaisesti säästetty useita miljoonia rahaa ja lasten ja vanhempien hermoja ja vaivaa. Koulu rakentuisi n. 9 kuukaudessa ja keskimäärin 20% edullisempaan hintaan kuin perinteinen betonirakennus. Lahelan koulukampus saataisiin rakennettua myös vastaavassa ajassa, vastaavin kustannussäästöin, sen sijaan, että valmistumisaika-arvio karkaa koko ajan pidemmälle. Tällä hetkellä kiikari on siirtynyt jo vuoden 2026 lopulle, eikä aikataululle viranhaltijoiden mukaan voida mitään. (Voidaan toki, jos tahtotilaa on.) Nämä esimerkkeinä.

Meidän tulisi olla edelläkävijöitä laadukkaiden sivistyksen toimialueen palvelujen tuottamisessa, ei niinkään kiinteistöjemme eli seinien suunnittelussa, kuten palveluverkkosuunnitelmaesityksessä todetaan. Muut kunnat ovat jo löytäneet ketteriä, taloudellisia ja terveellisiä ratkaisuja palveluverkkohankkeidensa toteuttamiseksi. Otetaan mallia näistä hyvistä käytänteistä Tuusulan hankesuunnittelun ohjaamisessa!

Kunnanhallituksen 29.11. kokouspöytäkirja löytyy täältä:

https://tuusula.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanhallitus/Kokous_29112021/Tuusulan_kunnan_palveluverkkosuunnitelma(37667)

Kuvissa Tuusulaan väistöratkaisuja jo toteuttaneiden Parmaco- ja Fixcel -yritysten toteuttamia pysyviä kouluratkaisuja.