- 25.5.2021
Captain’s log – stardate 31052021…
Trekkiläis-sukupolven edustajana olen aina halunnut aloittaa kirjoituksen juuri kuten kapteeni Kirk tai myöhemmin Picard olisi ”lokinsa aloittanut.” Tämä olkoon siis lähtölaukaus ensimmäiselle jaksolle päätöksentekoblogissani, jonka olen nimennyt paikallisen sananparren mukaan ”Valtuuston värinöiksi”.
Kokoustimme siis hybridinä – osa livenä valtuustosalissa, Rykmentinpuistossa ja osa Teams-yhteydellä etänä maanantaina 31.5.2021 peräti 3h50min ajan (miinus neuvottelutauko) monen merkittävän päätöskokonaisuuden äärellä.
Tuusulan viestintäpäällikkö on ansiokkaasti koostanut päätöstiedotteen, joka löytyy täältä:
Minun tarkoituksenani tässä lokissa olisikin avata kokouksen kokonaisuutta ja kulkua – mahdollisuuksien mukaan vähän päätöksenteon taustojakin: Miten on tultu tähän pisteeseen päätöksenteossa? Mitä on pykälien takana? Olisin iloinen, jos näistä nostoista syntyisi myös kysymyksiä ja keskustelua..!
Palataan siis eiliseen valtuustoon…
Valtuuston esityslista oli melko ”painava”, eli käsittelimme useita isoja ja laajasti virkavalmisteltuja kokonaisuuksia, jotka kirvoittivat paljon puheenvuoroja, repliikkipuheenvuoroja (vastauksia), viranhaltijavastauksia, keskustelua ja neuvottelua – valtuustoryhmissä ja ryhmien välillä.
TALOUS
Kokouksessa käsiteltiin mm. talousasioita: neljännesvuosikatsaus + määrärahamuutos sekä tilinpäätös. Heikkisen Pekka pyysi totuttuun tapaan ensimmäisen puheenvuoron molempiin pykäliin, esitti huolensa tälle vuodelle arvioidusta n. 7 miljoonan euron alijäämästä (kunta ja vesiliikelaitos yhteensä) sekä kuntien velkaantumisen hallinnasta ylipäänsä, ja kiitteli kuntaa onnistuneesta tilinpäätöksen 2020 valmistelusta, koronan aiheuttamasta talouden ”sumuverhosta” huolimatta.
Kunnan tilinpäätös 2020 oli tosiaan reilut 3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun se ennen valtion voimakasta koronatukea oli kallistumassa reippaasti alijäämäiseksi. Tämä tilanne ei kuitenkaan tule tällaisenaan toistumaan, joten koronan vaikeasti ennakoitavat vaikutukset ja niistä taloudellinen selviäminen ovat vielä edessämme.
Myös Jussi Salonen piti puheenvuoron kunnan vetovoimatekijöihin panostamisen tärkeydestä.
KERTOMUKSET
Talousasioiden jälkeen käsiteltiin kertomuksia: Seppo Noro, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja esitteli 2020 arviointikertomuksen, kiitti eri osioiden valmistelijoita ja totesi, että Tuusulan TarLa-kummimalli (eli se, että tarkastuslautakunnan jäsenet istuvat kukin osallistumis- ja puheoikeudella eri lautakunnissa, joiden toiminnasta sitten raportoivat) on saanut erittäin positiivista huomiota hyvänä käytänteenä. Noro nosti esille koronavuoden onnistumisia, kuten nopean digitalisaatioon siirtymisen, henkilöstön siirron mm. ikäihmisten tukipuhelinrinkiin, nuoriso- ja myös muun toiminnan siirtämisen ulkotiloihin, kasvatus- ja sivistystoimen sekä koronaryhmän tehokkaat kriisitoimenpiteet etäkouluineen jne, sekä Asuntomessujen toteutumisen, rajoitetusti. Todellakin – esimerkillistä, tehokasta toimintaa kunnalta ja olihan se upeaa meille, että messut onnistuivat!
Aarno Järvinen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan puheenjohtaja kävi arviointikertomuksen hyteosiota läpi ja korosti, että koronan vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaisia eikä niistä selvitä palveluista ym. leikkaamalla. Lisäksi hän painotti Tuusulan olevan korona-exit -työssä aivan kärkikuntia. Hän toivoi hyte-lautakunnalle omaa toimintakertomusta, johon Jussi Salonen vastasi, että luottamustoimielinarvioinnit ovat tulossa ja antavat mahdollisuuden käydä prosessien onnistumisia ja parantamisen paikkoja läpi, kuten esimerkiksi Kirkonkylän koulun prosessissa.
Nuorisovaltuuston edustaja Emil Jacobsson kysyi, onko koronan vaikutuksia oppilaiden erityiseen tukeen arvioitu ja sivistystoimen johtaja Virpi Lehmusvaara vastasi, että yläkoulujen erityistä tukea on koronan aikana lisätty ja Kalliomaan koulun tukea kehitetty.
Kokouksessa käsiteltiin myös henkilöstökertomus, jonka koko valtuustolle ensimmäistä kertaa esittäytynyt henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto on valmistellut. Tämän yhteydessä kysyttiin mm. mille aloille kunnassa on vaikea saada rekrytoitua henkilöstöä ja Lehmusvaara vastasi joihinkin aineopettajien ja erityisen tuen tehtäviin ja Kuivasto täydensi, että myös joihinkin teknisen alan asiantuntijatehtäviin rekrytointi on haasteellista. Kuivasto totesi myös kunnassa olevan useita tukityöllistettyjä, koronasta huolimatta.
RAKENNUSKIELTOA, YRITYSALUETTA, TAKAUKSIA, VARHAISKASVATUSHANKINTOJA
Käsittelimme myös Sammonmäen rakennuskiellon jatkamista sekä pitkän valmistelun ja suvantovaiheiden jälkeen etenemään saatua Sula II-työpaikka-aluekaavaa. Tämä Sulan alueen kaavoituksen eteneminen on erinomainen edistysaskel yritystonttien ja samalla yhteisöveronmaksajien saamiseksi kuntaamme!
Peräkanaa käsiteltiin kaksi kunnan takausasiaa: enint. 11,8 miljoonan euron takausta Tuusulan Kunnan Kiinteistöjen (TuKuKi) ”Tuusulan Kotipiha”- pitkän aran kohteelle Rykmentinpuistoon sekä 4,2 miljoonan euron takausta Blenneri II-uudisrakennukselle Jokelaan. Ari Nyman kysyi esittelystä puuttuneen Hyrylän vuokra-asuntotilanteen perään ja esitti Kotipiha-pykälän pöydälle jättöä, mutta esitys raukesi kannattamattomana. Tästä kehkeytyi kuitenkin monipolvista historiaan ja tulevaisuuteen luotaavaa keskustelua Tuusulan vuokra-asuntotarpeista ja – tarjonnasta, vuokra-asuntopainotteisuudesta ja sopiiko se paremmin Hyrylän keskustaan, Rykmentinpuistoon vai Kellokoskelle ja Jokelaan. Näitä kysymyksiä ovat valtuutetut varmasti lukuisiin vaalikoneisiin viime aikoina täytelleet, joten keskustelu kävi varsin vilkkaaksi.
Takaus myönnettiin myös Tuusulan Tenniskeskus Oy:lle (2,4 milj. euroa) sekä hyväksyttiin Lahelan/Ristikiven päiväkoti Vauhdin tilojen hankinta/vuokraus kunnalle sijoittajan kanssa sovitun mukaisesti vuoteen 2025 asti päiväkodin lopetettua tiloissa toimintansa, ja Lahelan Tertun seurakunnan omistamien tilojen osakkeiden hankinta kunnalle 1,1 miljoonalla eurolla varhaiskasvatuksen käyttöön. Sanna Tuhkunen varmisti, että olihan tilat kuntokartoitettu ja korjaussuunnitelma tehty ja pormestari totesi vuosikorjausremonttia tiloissa tehdyn.
JA SITTEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN
Tässä vaiheessa siirryttiin iltaa pitkälle vieneeseen Tuusulan johtamisjärjestelmän arviointiin – niin sanottuun ”päivän pihviin”, pykälään 65.
Tässähän on taustana se, että olemme arvioineet ja kehittäneet uutta pormestarijärjestelmäämme säännöllisesti kuluvalla valtuustokaudella. 2.9.2019 tehdyn väliarvioinnin tahtotilana oli, että johtamisjärjestelmään todetut tarvittavat muutostoimenpiteet toimeenpannaan valtuustokauden loppuun mennessä. Väliarvioinnissa keskeisimmäksi kirjattiin arvioinnissa koottujen valtuustokauden kokemusten ja kehittämislinjausten hyödyntäminen ja välittäminen uudelle valtuustolle. 30.11.2020 kuitenkin suunnitelma muuttui, kun kunnanhallitus esittikin asian siirtämistä ensi valtuustokaudelle. Pykälä palautettiin valmisteluun ja tuli lopulta helmikuussa 2021 valtuuston käsittelyyn.
Valtuuston (allekirjoittanut mukaan lukien) vahva tahtotila oli, että valtuustokauden eri vaiheissa valmisteltuja ja esitettyjä hallintosääntö- ja toimintatapamuutoksia käsitellään tämän valtuuston toimesta, kuten sovittua. Pormestari esittikin mahdollisten hallintosääntömuutosten käsittelyä toukokuun valtuustoon ja valtuusto tämän helmikuussa hyväksyi.
Tämän jälkeen valtuusto on istunut n. joka toinen viikko iltakoulu- ja ryhmien välisissä kokouksissa neuvottelemassa hallintosääntö- ja toimintatapamuutoksien toteuttamisesta johtamisjärjestelmämme parantamiseksi johtamisjärjestelmän puoliväliarvioinnissakin jo sovitun mukaisesti. Olemme keskustelleet apulaispormestarien roolista, valtuustoasioiden valmistelutoimikunnan toiminnan kehittämisestä, tiedonvaihdon parantamisesta, perusteellisista vaikutusarvioinneista ja vaihtoehtojen lisäämisestä päätösesityksiin – ja paljosta muusta. Olemme saaneet jo paljon konkreettisia esityksiä aikaiseksi. Mm. esittelyoikeuden palauttamisesta pormestarin lisäksi myös kansliapäällikölle oli monella ryhmistä yhteinen näkemys. Valmistelu on ollut aktiivista ja tuloksellista.
Kunnanhallitus päätti silti, ettei hallintosääntömuutoksille ole tarvetta ja toi asian valtuustolle tiedoksi. Kuntalain mukaan valtuusto on kuitenkin toimivaltainen toimielin päättämään hallintosäännöstä. Valtuustolla on siis oikeus tehdä kunnanhallituksen näkemyksestä eroavia päätösehdotuksia myös tiedoksi- asioihin esityslistalla. Ja näin sitten tapahtuikin.
MUUTOS- JA PALAUTUSEHDOTUKSET JA RYHMÄNEUVOTTELUT NIISTÄ
Tupu teki kannatetun, kunnanhallituksessakin esittämänsä muutosehdotuksen kunnanhallituksen esittelyoikeuden lisäämiseksi pormestarin lisäksi kansliapäällikölle ja heidän välisekseen työnjaoksi. Tämän lisäksi tuli kaksi palautusehdotusta: Antti Kaikkonen esitti, että valtuusto valmistelee paluun kunnanjohtajamalliin. Keskusta on alkuvuodesta tehnyt tästä myös aloitteen. Sanna Kervinen taas esitti pykälän palautusta valmisteluun siten, että hallintosääntö tulee myös kesäkuun valmisteluun (siis jo sovittujen toimintatapamuutosten lisäksi). Pasi Huuhtasen pyydettyä neuvottelutaukoa siirryttiin ryhmien välisiin neuvotteluihin ja keskeytettiin kokous neuvottelujen ajaksi. Neuvottelut olivat pitkät, mutta rakentavat ja tulokselliset.
Olin eittämättä yllättynyt ja pettynyt siihen, että kunnanhallitus ei vastuullisena valmistellut valtuuston päätöksen mukaisesti mahdollisia hallintosääntömuutoksia koskevia kysymyksiä valtuustolle käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Ryhmien väliset neuvottelut käytiin kuitenkin hyvässä hengessä ja olen tyytyväinen siihen, että pääsimme kompromissiin, jossa pormestari ja valmistelijat sitoutuivat valmistelemaan ja tuomaan sekä hallintosääntö- että toimintatapamuutoksia koskevat kysymykset valtuuston kesäkuun kokouksen päätettäväksi. Pykälä päätettiin siis yksimielisesti palauttaa valmisteluun.
Neuvottelutauon päätyttyä kokousta jatkettiin kuntalain mukaisesti käsittelemällä palautus ensin ja se todettiin yksimielisesti hyväksytyksi. Tämän jälkeen Antti Kaikkonen esitti vielä toimenpidealoitteen, jonka mukaan kunnanjohtajamalli asetettaisiin vaihtoehtoiseksi etenemistavaksi ja valmisteltaisiin uuden valtuuston päätettäväksi, kummalla johtamismallilla jatketaan. Tästä äänestettiin ja toimenpidealoite jätettiin lisäämättä päätökseen äänin 39-10 ja 2 tyhjää ääntä.
JOHTAMISJÄRJESTELMÄSSÄ SEURAAVAKSI LUVASSA
Mitä johtamisjärjestelmäuudistusten etenemiseen jatkossa tulee, kuten totesin, ryhmien väliset valmistelut ovat hyvässä vauhdissa ja ryhmien konkreettisia esityksiä odotetaan huomiseen, keskiviikkoon 2.6. mennessä. Näitä työstetään puolestaan seuraavissa vaiheissa yhteisesti parhaimpien lopputulosten saavuttamiseksi ja käsitellään kunnanhallituksessa ja kesäkuun valtuustossa, joka onkin tämän valtuuston viimeinen kokous. Samalla päätöksellä pidimme toisin sanoen kiinni yhteisesti sovitusta tavoitteestamme tuoda uudelle valtuustolle nelivuotisen kokemuksemme perusteella viilatut parhaat toimintamallit ja -käytänteet. Näitä uusi valtuusto voi sitten vuorostaan kehittää, jotta järjestelmä kehittyy myös ajassa, ulkoisten olosuhteiden edellytysten ja toimijoiden itsensä tarpeiden mukaisesti.
- Aasinsilta asiasta kukkaruukkuun: sähköpostiini kilahti äsken myös valtuustotyöskentelyn ja strategian arviointikysely tältä valtuustokaudelta. Arvioinnit täyttävät siis mukavasti iltoja lähiaikoina – mutta mikäs sen mukavampaa, kun sen perusteella keräämme opit, toteamme saavutetut tavoitteet, tunnistamme kehittämisen paikat ja pääsemme pohtimaan ratkaisuja eteenpäin. Strategiatyö on kliffaa – uskokaa tai älkää!
Kokouksen lopuksi käsiteltiin ALOITTEITA:
Elisa Laitilan/Tupun valtuustoryhmän aloite resursseista lasten ja nuorten hytetyöhön.
Emmi Sirniön/SDP aloite Peltokaaren päiväkodin rakentamisen kiirehtimisestä.
Pasi Huuhtasen/Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite pakolaisten kotouttamisohjelman ja vastaanottosopimuksen tuomisesta valtuustoon päätettäväksi v. 2021. Huuhtanen esitti Johanna Sipiläisen kannattamana palautusehdotuksen, josta äänestettiin, mutta ehdotus kaatui äänin 45 vastaan, 3 puolesta ja 3 tyhjää.
Aarno Järvisen esittämä Jokelan Eläkkeensaajien ja Kellokosken Eläkeläisten aloite Tuusinfon toimipisteiden laajentamisesta Jokelaan ja Kellokoskelle aikaansai kokeilun toimipisteiden laajentamisesta näihin. Järvinen totesi arvostavansa asian vihdoin etenemistä, edes kokeiluluontoisesti. Hienoa, että etenee!
Järvisen toinen, jo viisi vuotta valmistelussa ”täyttänyt” Jokelan Eläkkeensaajien aloite uudenlaisen ikäihmisten asumiskokeilun saamiseksi Jokelaan liikahti myös eteenpäin ja Järvinen toivoi aktiivista osallistumismahdollisuutta ideointiin ja suunnitteluun. Aivan upeaa tämäkin – tällaisia tarvitsemme kipeästi ikääntyvän väestömme erilaisiin asumisen tarpeisiin vastaamiseksi.
Uudenlaisia asumismuotoja myös peräänkuuluttava Anna Yltävän esittämä Tupun aloite ikääntyneiden ja nuorten yhteisöllisistä asumismuodoista tuli seuraavana käsittelyyn. Jussi Salonen kiitteli Riikka Uusikulun valmistelua ja mahdollisuuksia monenlaiselle, monisukupolviselle asumiselle. Kansliapäällikkö Harri Lipasti totesi lisäksi Tuusulan saaneen ympäristöministeriön rahoitusta tähän.
MUUT ASIAT – KIRKONKYLÄN TILANNE
Muissa asioissa Harri Lipasti kertoi edellisen torstain valtuustoinfossa pitkään keskustellun ja selvitellyn Kirkonkylän koulun väistötilanteen viimeisimmästä valmisteluvaiheesta. Kansliapäällikön mukaan paviljonkien sijaintivaihtoehtoina on selvityksessä viranhaltijoiden esittämän (paviljongit Mattilan päiväkodin ja Hyökkälän koulun pihalla) lisäksi niiden molempien sijoittaminen joko Tuuskotoon tai Hyökkälään. Tätä arvioidaan ensi maanantaina ja luvattiin pitää myös vuoropuhelu- ja kuulemisyhteys vanhempiin auki ennen maanantain linjausta. Olen tyytyväinen, että kattava, ensisijaisesti lapsilähtöinen ja samalla myös kustannusviisas tarkastelu tähän Kirkonkylän koulun väistö- ja rakentamisratkaisuun ollaan valmiita tekemään perusteellisesti, hätiköimättä.
ESITETYT ALOITTEET
Pasi Huuhtanen, Veijo Viiru: Apulaispormestareiden osallistumisen rajoittaminen oman vastuualueensa lautakuntien kokouksiin, aloite
Anu Åberg, Kesk, KD, RKP, Matti Alanko: Uuden Monion tulevat mahdollisuudet osallistua kansallisille ja kansainvälisille digitalisille kursseille, aloite kasvatus- ja sivistyslautakunnalle 6.5.2021, aloite
Anu Åberg, Kesk, KD, RKP, Matti Alanko, Tupu: Kirkonkylän koulun toimintojen siirto rakentamisen ajaksi, aloite
Matti Alanko: Koulumatkojen vaarallisuuden arvioiminen, aloite
Petra Kela, SD valtuustoryhmä, (minä ja lukuisia muita allekirjoittajia): Sisäliikuntahallin rakentaminen Jokelaan, aloite
Lilli Salmi, (minä ja lukuisia muita allekirjoittajia): Arjen sujuvuuden turvaaminen lapsiperheille, aloite
Valtuuston kokous päättyi klo 21.50.
Ja kohta päättyy myös tämä varsin pitkäksi venähtänyt ensimmäinen valtuustolokini. Pääsitkö tänne asti? Jos näin on, sinua ilmiselvästi kiinnostaa kuntapäätöksenteko – nostan hattuni korkealle! Johtamisjärjestelmästä ei oikein kevyellä kirjoittamisella selvinne, enkä koko kokonaisuutta tähän yhteen blogiin muutenkaan saa mahtumaan. Mutta ”avaan asiasta keskustelun” – eli mielelläni kuulen myös kuntalaisten näkemyksiä ja mahdollisia kehittämisehdotuksia pormestarimalliimme.
Lupaan samalla, että seuraava valtuustolokini on lyhyempi!
Valtuuston kokousta seurasi vielä Pasi Huuhtasen esittämät valtuustokysymykset apulaispormestarien osallistumisesta lautakuntien kokouksiin. Tähän pormestari esitti selvityksen ja tarkat luvut.
Ja sitten kotiin. Pitkän päivän ilta. Kuten tänäänkin. #vaalitovatihmisenparastaaikaa ja #rakkaudestalajiin ja niin edelleen - tiedättehän? :)
Toivotan mukavaa, rauhallista ja inspiroivaa vaalinalusaikaa ja iloisia kesäisiä päiviä koko ajan helpottuvan koronatilanteen keskellä.
Palataan politiikkaan!
Tuusulan valtuuston kokous 31.5.2021:
Esityslista ja kokoustallenne:
Tuusulan valtuusto kokoontuu seuraavaan kokoukseensa ma 31.5.2021 klo 18. Käsittelyssä on mm. talouskysymyksiä, arviointi- ja henkilöstökertomus, takauksia Tuusulan kunnan kiinteistöt (TuKuKi) Oy:lle ja Tuusulan Tenniskeskukselle, Sula II -yritysalueen asemakaava, päiväkoti Vauhdin tilojen vuokraus kunnalle Lahelassa ja liuta aloitteita.
Valtuuston kokous toteutetaan hybridinä koronarajoituksia noudattaen.
Kokouksen esityslista löytyy täältä:
Yleisö voi seurata kokousta osoitteessa:
Tule linjoille, jos kunnan asioista päättäminen kiinnostaa!
Maanantain valtuustoa edeltävänä torstaina 27.5. pidetään totutusti valtuuston infotilaisuus, jossa käydään läpi kunnan tilinpäätöstä 2020, Sula II -alueen kaavaa, Kirkonkylän koulun väistön tilannetta sekä Tuusulan johtamisjärjestelmän kehittämisen etenemistä.
- 24.5.2021
Miksi minusta Tuusulan pormestari?
No ensinnäkin...
Minulla on vakaa koulutus- ja osaamistausta:
Olen...
valtiotieteiden maisteri, toimin viestintäjohtajana sisäministeriön Rajavartio-osastolla, Rajavartiolaitoksella. Tuusulan luottamustehtävissä toimin valtuuston puheenjohtajana ja Kuuma-johtokunnan, Helsingin seudun yhteistyökokouksen sekä Keusoten hallituksen jäsenenä, Uudenmaan sitoutumattomien varapuheenjohtajana ja Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston johtokunnan puheenjohtajana.
Tupun ehdokas pormestariksi myös viime vaaleissa 2017.
pitkälle ja monessa eri vaiheessa kouluttautunut johtamisen, viestinnän, vaikuttamisen ja eri tasojen poliittisen päätöksenteon tunteva ammattilainen (EU, eduskunta, kunta)
työskennellyt Euroopan parlamentissa 2,5 vuotta, ollut myynti- ja markkinointitehtävissä Suomessa ja ulkomailla - mm. eri teknologioiden parissa, matkailualalla ja FINPROlla, 10 vuotta Suomen ETY-yhdistyksen toiminnanjohtajana ja päätoimittajana (eduskuntaryhmien yhteistyöjärjestö), 2,5 vuotta Laajan turvallisuuden verkoston apulaisjohtajana (eduskuntaryhmien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö), 1,5 vuotta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllä vaikuttamistyön päällikkönä ja viestintätiimin esimiehenä ja nyt minulla on reilut 1,5 vuotta takana valtion virkamiehenä, vaikuttavan viestinnän johtajana ja kehittäjänä.
Johtajana olen vastannut hallinnosta, taloudesta ja henkilöstöstä laajasti: mm. talous- ja henkilöstöhallinnosta, työterveydestä ja työhyvinvoinnista, rekrytoinneista, tilinpäätöksistä ja -tarkastuksista, varainkeruusta, EU- ja muusta ulkopuolisesta rahoituksesta, hallitustyöskentelystä ja yhdistystoiminnasta, asiantuntijalausunnoista lainsäädäntöprosesseihin, vaikuttamistyöstä ja edunvalvonnasta, kansainvälisestä yhteistyöstä, kansainvälisten konferenssien järjestämisestä, viestinnästä, julkaisutoiminnasta - ja olen saanut työstäni kautta linjan hyvää palautetta.
Olen käynyt siviilikriisinhallinnan ja rauhanvälityksen laajat koulutukset - sekä laajat kielten ja psykologian sivuaineopinnot. Opintojeni, koulutusten ja työkokemuksen kautta olen hionut ihmistuntemus-, vuoropuhelu- ja neuvottelutaitoni huippuunsa.
Olen tehnyt graduni konfliktinehkäisystä ja kandini ympäristöintressien edunvalvonnasta EU:ssa
Ihmisten ja luonnon hyvinvointi ja ensisijaisuus päätöksenteossa ohjaa myös kuntapoliittista vaikuttamistani. Pitkän järjestöuran tehneenä yhdistystoiminta ja yhdistysten merkitys ovat lähellä sydäntäni.
Minussa palaa vahva tahto vaikuttaa kunnan ja kuntalaisten puolesta:
Muutimme Helsingistä Tuusulaan v. 2012 lopussa. Harrastin paljon kuntalaisvaikuttamista eritoten teiden turvattomuuteen ja kouluasioihin liittyen ja hieman turhautuneena kuntamme jäykkiin prosesseihin lähdin sitoutumattoman ryhmän Tuusulan puolesta ry:n eli Tupun riveihin v.2017 mukaan ja kuntavaaleihin ehdolle ajamaan inhimillistä turvallisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, koulutusta ja virkistysmahdollisuuksia. Sain ensikertalaisena 157 ääntä, josta olen nöyrän kiitollinen.
Minua ei valittu 2017 vaalien jälkeen pormestariksi, koska paikka meni vaalivoittaja demareille, mutta minut valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi 2017-2019 ja puheenjohtajaksi 2019-2021. Olen ollut hyvin otettu tästä oman ja muiden ryhmien minulle osoittamasta luottamuksesta ja olenkin tehnyt hitokseen töitä asemani mahdollistamissa puitteissa kunnan päätöksenteon, pormestarijärjestelmän ja sotepäätöksenteon kehittämiseksi ihmislähtöiseen, luontoarvot huomioivaan, demokraattiseen, taloudellisesti kustannustehokkaaseen, kehittyvään ja kestävään suuntaan. Tässä työssä ei ole tullut tylsää hetkeä saati vapaa-ajan ongelmia; olen antanut tehtävän hoidolle valtavasti aikaani ja panostani, mutta myös saanut paljon. Yhteistyö rautaisten asiantuntijoiden ja hyvien tyyppien kanssa luottamushenkilöistä virkamiehiin ja kuntalaisiin sekä kovan työn tulosten konkretisoituminen ovat olleet tämän työn ehdoton pihvi ja suola.
Tupun luottamushenkilöt, mutta myös muiden ryhmien edustajat, ovat olleet valtava tuki tässä yhteisessä rintamassamme parempaa, kuntalaislähtöisempää päätöksentekoa kohden. Isoja esteitä olemme raivanneet edestämme, olemme saavuttaneet hienoja voittoja ja myös pettymyksiä. Se kuuluu demokratiaan. Jotkut järkälemäiset haasteet ovat olleet vaikeampia taklata - mutta voinen hyvin todeta, että olemme sitkeästi ”syöneet näitä elefantteja pala kerrallaan”.
Olen tällä vaalikaudella pyrkinyt ja onnistunutkin edistämään päätöksentekoa eritoten lapsi- ja ikäihmislähtöisesti. Olen myös pyrkinyt kuntamme tulopohjan vahvistamiseen asukkaita ja yrityksiä houkuttelemalla - vetovoimatekijöitä kuten yritys- ja virkistysalueita sekä terveellistä, turvallista ja laadukasta koulupolkua lapsille edistämällä. Olen vastustanut veronkorotuksia, jääden siinä kyllä vähemmistöön. Koronavuoden suuret veronkorotukset kunnassamme olivat mielestäni liian hätiköityjä ja liiallinen lisärasite jo koronan muutenkin kurittamille veronmaksajille. Valtion vahva tuki auttoi kunnat yli koronan haasteiden. Toimintoja tehostamalla ja toimintakuluista (ei palveluista) säästämällä olisi selvitty koronavaikutuksista ja taloustilannetta ja veronkorotusten tarpeellisuutta olisi voitu arvioida uudelleen koronan väistyttyä.
Tavoitteeni/vaalilupaukseni ovat pysyneet linjakkaina viimeisen neljän vuoden ajan ja ne löytyvät täältä.
Mitä toisin pormestarina pöytään kuntamme johtamisen ja päätöksenteon parantamiseksi:
Vahvistaisin kunnan talouden johtamista kestävämpään ja tehokkaampaan suuntaan
-> Olen tehnyt tämän vuoden tuottavuusohjelmaan mm. valtuuston hyväksymän säästösuunnitelman kunnan toimintojen tehostamiseksi,
-> pyrkisin hakemaan hankkeille laajempaa rahoituspohjaa esim. EU- ja säätiörahoituksen suunnista,
-> selvittäisin isoille hankkeille kustannustehokkaita vaihtoehtoja verrokkikuntien ratkaisuihin verraten (ja näin olen tehnytkin mm.kouluverkkohankintojemme osalta)
Tekisin pormestarille kuuluvaa edunvalvontaa isoihin hankkeisiin nähden: eritoten valtiorahoituksen lobbaaminen MAL - maankäytön, asumisen ja liikennehankkeisiin sekä Keusoten ja tulevan hyvinvointialueen edunvalvonta kunta- ja kuntalaislähtöisesti ->Olen vaikuttanut MAL-prosessiin sekä tehnyt kuntalaisten edunvalvontatyötä jo hartiavoimin Keusoten hallituksen jäsenenä, mutta pormestarilla on tässä erityinen asema ja valta vaikuttaa.
Antaisin valtuustolle sille kuuluva vallan. ->Edistäisin valtuustoryhmien ja viranhaltijoiden keskinäistä ja välistä yhteistyötä ja johtamisjärjestelmän uudistustarpeita. Uudistusprosessi on nytkin käynnissä valtuuston päätöksen mukaisesti.
Kuuntelisin laajasti kuntalaisia, viranhaltijoita, yhteistyökumppaneita ja kaikkia valtuustoryhmiä ja antaisin erilaisille näkemyksille ja vuoropuhelulle tilaa.
Jakaisin tietoa laajasti ja oikea-aikaisesti kuntalaisille ja luottamushenkilöille, vahvistaisin mediayhteistyötä - ja olisin avoin.
Pitäisin aina kuntalaisten ja luonnon puolia - omien ja Tupun yhteisten arvojen mukaisesti.
Maailma muuttuu kun sitä muutetaan.
Anna siis ääni avoimuudelle!
Toimittaja Auli Henrikssonin artikkeli julkaistiin 22.5.2021 ja se löytyy täältä.
Olette omat ehdokkaat kertoneet, miksi näette tärkeäksi kertoa ehdokkaan/ehdokkaat ennen vaaleja? Se on avoimuutta äänestäjiä kohtaan. Ryhmämme halusi jälleen kertoa, keiden ryhmämme jäsenistä osaaminen olisi käytettävissä kunnan johtamiseen vaalituloksen sen mahdollistaessa. Olin käytettävissä pormestariksi myös viime vaaleissa ja olin Tupun pormestariehdokkaana, joten omalla kohdallani on kyse myös johdonmukaisuudesta.
Mitä hyvää pormestarimallissa näet yleisesti ja mitä kuluneella kaudella on saatu aikaan eri tavalla kuin kunnanjohtajavetoisesti olisi saatu? Pormestarimallin tarkoituksena on vahvistaa poliittista johtamista ja tuoda pormestari lähelle kuntalaisia - kunnan ”kasvoiksi”. En ollut edellisellä vaalikaudella päättäjänä mukana, joten minulla ei ole selkeää vertailukohtaa, mutta kuulemani mukaan aiemmin oli vaikeaa saada kunnan kehitystä eteenpäin. Nyt kehitys on ollut vauhdikkaampaa - tosin monesti ns. ”yhden vaihtoehdon” mallia. Tähän yritämme johtamisjärjestelmäuudistuksessa saada muutosta lisäämällä valmisteluun avoimuutta ja vaihtoehtoja, parantamalla päättäjien ja kuntalaisten osallisuutta hankkeiden alusta alkaen. Sinänsä en näe, että kunnanjohtajamalli itsessään merkitsisi pysähtyneisyyttä ja vaihtoehdottomuutta, vaikka tilanne on sellaiseksi Tuusulassa viime vaalikaudella tulkittukin.
Mitä hyvältä pormestarilta odotetaan, mitkä näet tärkeimmiksi tehtäviksi pormestarille ja apulaispormestarille? Pormestari on luotettava, tasapuolinen ja laajakatseinen, kokenut arvojohtaja ja strateginen visionääri. Hän edustaa esimerkillisenä kuntaa ulospäin, valvoo kunnan etua kuntayhtymissä/alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, kuuntelee aktiivisesti, viestii avoimesti ja on kuntalaisia (asukkaita, yrityksiä, yhdistyksiä) lähellä. Hänen tärkeintä tonttiaan on kunnan sitkeän edunvalvonnan lisäksi koostaa yhteistyössä kunnan strategiset tavoitteet ja toimeenpanna ja seurata niitä kunnan ja kuntalaisten etu edellä, tehokkaasti sekä kustannustehokkaasti - kestävä ympäristö- ja talouspolitiikka aina toimintaa ohjaten. Sama pätee mielestäni apulaispormestareihin. Heillä tulee olla - kuten pormestarillakin - oman toimialueensa strategiset, poliittiset tulostavoitteet, jotka asetetaan vaalikauden alussa ja joita seurataan vuosittain tavoitekeskusteluissa. Tätä olen peräänkuuluttanut poliittisen johtamisjärjestelmämme uudistushankkeen yhteydessä. Kävimme viime vaalikauden ensimmäiset tavoitekeskustelut pormestariston kanssa alkuvuodesta. Säännölliset tavoitekeskustelut ovat ehdottoman tärkeät käydä pormestarin ja apulaispormestarien kanssa yhtä lailla kuin virkajohdon. Siten saadaan mitattua ja muokattua tavoitteita ja seurattua niiden saavuttamista myös yksilötasolla, strategian toteutumisen seurannan lisäksi.
Mitä mieltä olet siitä, että isommat puolueet eivät ole ainakaan vielä julkistaneet ehdokkaitaan? Eihän se ole äänestäjiä kohtaan reilua eikä avointa. Toivon, että kaikki ryhmät toisivat tällä hetkellä pormestariksi käytettävissä olevat ehdokkaansa ennen vaaleja yleisön tietouteen. Toki äänestystuloksesta riippuen eivät kaikki välttämättä ole käytettävissä, joten siksi muutoksia ehdokasasetteluun voi vaalien jälkeen vielä tulla.
Keski-Uusimaan vaalikoneessa vastanneista ehdokkaista Keravalla ja Järvenpäässä valtaosa ei kannata pormestarimallin tuomista omaan kaupunkiin, Tuusulassa suurin osa vastanneista pitäisi mallin. Naapurikaupungin ehdokkaista osa on nostanut esiin Tuusulan varoittavana esimerkkinä pormestarimallista, mitä ajatuksia tämä herättää? On totta, että vallan liiallisesta keskittymisestä pormestarille on kuullut puhuttavan ja on puhuttu, että kyllä poliittisesti riippumaton ammattijohtaja on myös päättäjien kannalta parempi vaihtoehto. Nämä ovat ihan valideja argumentteja. Itsekin koen, että tuntuisi varmemmalta päättäjänä valita kunnan johtajaksi ammattijohtaja, todennäköisesti useiden varsin pätevien laaja-alaisten osaajien joukosta. Mutta Tuusulassa enemmistö on sitoutunut pormestarimalliin ja kunnioitan sitä. Lisäksi valtuutettujemme joukossa on myös valtavasti osaamista ja laaja-alaista kokemusta yhteiskunnan eri toiminnoista, eli pätevää pormestariainesta ehdokasriveistäkin löytyy. Valitseeko valtuusto joukostaan vaalien jälkeen sen kaikkein pätevimmän pormestarin tehtävään? Ja onko tämä valittu myös etukäteen ehdolla pormestariksi? Siinäpä pari avainkysymystä.