Tuusulan palveluverkkosuunnitelmaa on rakennettu viime valtuustokauden alusta lähtien. Vakavat sisäilmaongelmat koulu- ja varhaiskasvatusyksiköissämme antoivat tarvittavan sysäyksen sille, että saimme linjattua valtuustokauden 2017-2021 pormestariohjelman kärkitavoitteeksemme nollatoleranssin sisäilmaongelmille. Terveellisten ja turvallisten tilojen tarjoaminen kiireellisesti ja yhdenvertaisesti kaikille käyttäjille oppilaista henkilökuntaan ohjasi palveluverkkosuunnitelmamme laatimista. Lisäksi asetimme tavoitteeksemme olla opetuksen laadun suhteen kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta. Opetus Tuusulassa onkin hyvällä tasolla. Sivistystoimi on tehnyt siinä hyvää työtä. Turvallisuudessa ja terveysturvallisuudessa meillä on kuitenkin haasteita. Kouluteiden turvallisuutta ei ole kyetty vielä riittävästi takaamaan Koululiitu-järjestelmän käyttöönoton myötä. Kouluteiden turvallisuutta tarkastellaan tällä hetkellä esityksestäni uudelleen, kiireellisellä aikataululla. Palveluverkon toteutus ei ole myöskään sujunut suunnitelmien mukaan. Opetus sisäilmaongelmaisissa kouluissa jatkuu nykysuunnitelmia seuraamalla vuosia suunniteltua pidempään.
Kampushankkeiden kilpailutuksissa ja suunnittelussa on tullut kriittisiä virheitä. Ongelmatilanteissa ei ole kyetty ketteriin, kustannustehokkaisiin ja käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin, esim. Kirkonkylän koulun kohdalla, tai hankkeita ei ole saatu eteenpäin, koska esim. kaavoitus on seissyt useita vuosia ilman toimenpiteitä, kuten Lahelassa. Palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon ja sisäilmaongelmaisten rakennusten korvaamisen kustannukset menivät jo suunnitteluvaiheessa talouden kipurajoilla. Viranhaltijat lupasivat tarkentaa arvioita ja etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja kouluverkon toteuttamiseksi. Jonkin verran ”ilmaa” laskelmissa on havaittukin olleen ja hukkaa saatu kustannuksista poistettua.
Korona on aiheuttanut kuitenkin ennennäkemätöntä painetta kuntatalouden kestävyydelle. Se on edesauttanut myös välillisten kustannusten rajua nousua: rakentamisen kustannukset ovat koronan seurauksena nousseet ja rakennusmateriaalien saatavuus on heikentynyt. Kampushankkeet olivat lähtökohtaisesti jo kalliita, joten kustannusnousut ovat kuntataloudelle kriittisiä, eikä niiden hallinta näytä olevan täysin kunnossa. Esimerkiksi Kirkonkylän koulukampuksen hankekustannukset ovat nousseet 20,6% ja Riihikallion 14% valtuuston päätösten aikaisesta kustannustasosta.
Lisäksi kunnan teknisen toimen resurssit ovat kaventuneet hankalasti irtisanoutumisten myötä. Yhä jatkuva hankekustannusten nousu ja koulujen valmistumisen viivästyminen entisestään näyttävät hyvin todennäköiseltä. Tekninen toimi on todennut arviointikertomuksessa seuraavaa: ”Tilapalveluiden henkilöresurssivajeesta ja puutteellisista työkaluista johtuen ostopalveluihin on jouduttu tukeutumaan rakennushankkeiden johtamisessa, rakennustöiden laadunvalvonnassa sekä kustannusten seurannassa. Tämä tulee osaltaan nostamaan rakentamisen kokonaiskustannuksia, ja resurssivaje aiheuttaa riskin palveluverkon aikataulun toteutukselle.”
Samalla kun ennusteiden mukaan lapsia syntyy ja muuttaa kuntaamme yhä vähenevissä määrin, ovat sotekustannuksemme ja mm. ikäihmisten määrä ja hoivan tarve jyrkässä kasvusuunnassa. Tarvitsemme kuntalaistemme tueksi monimuotoisia ratkaisuja palveluiden ja tilojen tuottamiselle, vauvasta vaariin.
Meidän tulisi keskittyä ensisijaisesti siihen, miten saamme lapsille hyvän, turvallisen paikan oppia ja opettajille toiminnalliset tilat opettaa. Samalla meidän tulee katsoa eteenpäin kuntalaistemme tuleviin tarpeisiin. Miten rakennamme palvelukiinteistöverkkoa, joka vastaa näihin tarpeisiin joustavasti; jolla voidaan tarjota riittävän nopeita ratkaisuja akuutteihin palvelutarpeisiin; jota on helppo huoltaa, supistaa tai laajentaa tai korvata tarvittaessa uusilla osilla; jota voidaan siirtää eri alueelle palvelutarpeiden tai asukaspohjan muuttuessa; jota voidaan muuntaa eri käyttötarkoituksiin- päiväkotien, koulujen, hoivatilojen tarpeiden ilmetessä. Sellaisia tiloja, jotka eivät ole parissakymmenessä vuodessa purkukelpoisia - kierrättämiskelvotonta ongelmajätettä, kuten nyt olemme joutuneet toteamaan?
Meidän pitää palauttaa mieliimme se syy, miksi lähdimme palveluverkkouudistustamme sivistystoimen osalta tekemään. Emme voi pakottaa lapsia ja opettajia oleskelemaan pitkitetysti sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Ja meidän tulee taata uusien tilojen olevan turvallisia. Meidän tulee olla samalla taloudenhoidossamme vastuullisia. Emme voi jäädä seuraamaan vierestä kustannusten jatkuvaa nousua ja kouluhankkeiden valmistumisen jatkuvaa lykkäytymistä. Riskien välttämiseksi meidän tulisi rakentaa palveluverkkomme kerralla kustannustehokkaasti, muuntojoustavasti ja pitkäikäisesti. Emme voi hyväksyä rakennusvirheitä ja riskirakenteita, jotka aiheuttavat sisäilmasairastumisia, kuten Roinilan ja Pellavan uudet päiväkotirakennukset ovat aiheuttaneet.
Palveluverkkomme toteutusta tulisikin tarkastella nyt ketterästi, avarakatseisesti, kustannusviisaasti ja rakennusten käyttäjien etu kirkkaana suunnitelmaa ohjaten. Alueemme muut kaupungit ovat mm. vastanneet jo sisäilmaongelmiin ja toimintaympäristön muutoksiin nopeasti, tehokkaasti ja käyttäjä-/asukaslähtöisesti, ja toteuttaneet muuntojoustavia ratkaisuja uusissa kouluhankkeissaan menestyksekkäästi. Viime vuosina modulaariset rakentajat ovat myös osoittaneet, että suuriakin kouluja voidaan rakentaa nopeasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Meidän tuleekin antaa palveluverkkokilpailutuksissamme mahdollisuus myös muuntojoustavien, modulaaristen kokonaisuuksien tarjoamiselle, kuten naapurimme ovat tehneet. Tähän asti kuntamme ei ole tarjonnut edes tällaista mahdollisuutta huomioitavaksi hankkeita suunnitellessa. Tätä esitin kunnanhallituksessa 29.11. ja asiasta äänestettiin. Esitykseni kaatui äänin 7-6, mutta tulen esittämään tätä myös 13.12. valtuuston kokouksessa.
Aiheesta on vireillä myös aloite, jonka on allekirjoittanut suuri määrä valtuutettuja eri ryhmistä.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?
Ajatellaanpa esimerkiksi Kirkonkylän koulun tapausta. Ketterällä kaavamuutoksella ja pysyvällä modulaarisella kouluratkaisulla olisi voitu vastata koulun käyttäjien akuutteihin tarpeisiin. Samalla olisi voitu välttää paljon vaivaa - lasten kuljettelua ympäri Tuusulaa, väistörakennusten päätähuimaavat siirtokustannukset ja hankalan, kalliin väistöajan pitkittyminen. Olisi yksinkertaisesti säästetty useita miljoonia rahaa ja lasten ja vanhempien hermoja ja vaivaa. Koulu rakentuisi n. 9 kuukaudessa ja keskimäärin 20% edullisempaan hintaan kuin perinteinen betonirakennus. Lahelan koulukampus saataisiin rakennettua myös vastaavassa ajassa, vastaavin kustannussäästöin, sen sijaan, että valmistumisaika-arvio karkaa koko ajan pidemmälle. Tällä hetkellä kiikari on siirtynyt jo vuoden 2026 lopulle, eikä aikataululle viranhaltijoiden mukaan voida mitään. (Voidaan toki, jos tahtotilaa on.) Nämä esimerkkeinä.
Meidän tulisi olla edelläkävijöitä laadukkaiden sivistyksen toimialueen palvelujen tuottamisessa, ei niinkään kiinteistöjemme eli seinien suunnittelussa, kuten palveluverkkosuunnitelmaesityksessä todetaan. Muut kunnat ovat jo löytäneet ketteriä, taloudellisia ja terveellisiä ratkaisuja palveluverkkohankkeidensa toteuttamiseksi. Otetaan mallia näistä hyvistä käytänteistä Tuusulan hankesuunnittelun ohjaamisessa!
Kunnanhallituksen 29.11. kokouspöytäkirja löytyy täältä:
https://tuusula.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanhallitus/Kokous_29112021/Tuusulan_kunnan_palveluverkkosuunnitelma(37667)
Kuvissa Tuusulaan väistöratkaisuja jo toteuttaneiden Parmaco- ja Fixcel -yritysten toteuttamia pysyviä kouluratkaisuja.
Uuden valtuuston ensimmäinen kokous pidettiin varsin sutjakkaassa tahdissa - pitkästä aikaa livenä mutta turvavälein ja maskein varusteltuna. Valtuuston vanhin ja arvokkain, TuPun Raimo Stenvall avasi ja puheenjohti kokousta valtuuston puheenjohtajavalintaan saakka.
Kokouksen esityslista löytyy Tuusulan nettisivuilta.
Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara oli järjestänyt kokouksen alkuun väistyville valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajille sekä kansliapäällikölle ilahduttavat muistamiset, jotka hän ojensi talousjohtaja Markku Vehmaksen avustuksella kauniiden yhteistyösanojen saattelemana. Aivan ihana ele sivistysjohtajalta, lämmin kiitos! Hieman pala kurkussa yllätettynä kiitin yhteistyöstä, saavutuksistamme ja valtavien hankkeiden edistämisestä upeita viranhaltijoitamme, joiden hartiavoimista tämä kaikki edistys tietenkin on lähtöisin.
Esityslistalla oli nimitysasioiden lisäksi hyvin vähän pykäliä ja ne taputeltiin pohjaesityksen mukaan. Satu Heikkilän varavaltuutetun tehtävä päättyi Sadun muutettua perheineen Tuusulasta. Kiitos Sadulle erittäin hyvästä yhteistyöstä ja onnea uuteen kotiin! Kokouksessa myös nimityspykälät nuijittiin vauhdikkaasti läpi ilman pohjaesityksessä eriäviä esityksiä. Kokous oli kolmessa vartissa ohi. Olikohan miltei ennätys?
Onnea kaikille luottamustehtäviin valituille! Nimilistat löytyvät tämän blogitekstin lopusta.
Kokouksen kulkiessa pidettiin muutama puheenvuoro.
Antti Kaikkonen reflektoi vielä kertaalleen Keskustan näkökulmaa pormestarimalliin ja totesi, että he yhä suhtautuvat malliin kriittisesti, mutta haluavat rakentaa johtamisjärjestelmää yhdessä ryhmien kesken hyvään vauhtiin päässeellä tavalla. He kunnioittavat siis valtuuston enemmistön tahtoa, jotka haluavat jatkaa mallin kanssa. Hän korosti kuitenkin, että he peräänkuuluttavat yhä tarvetta myös tarkastella kunnanjohtajamalliin paluun mahdollisuutta ja verrata näitä johtamismalleja keskenään.
Anu Åberg piti puheenvuoron Keskiryhmien allekirjoittaman vetoomuksen tiimoilta. He toivovat, että pormestarin valinnasta tehtäisiin suorempaa ja että kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka pormestariksi valitaan, paranisi. Koska pisteytyksessä pormestarin tehtävä syö ryhmiltä 22 paikkaa pois vaalituloksen mukaan jakautuvista kokonaispisteistä, joiden perusteella luottamustehtävät jaetaan ryhmien neuvotteluissa ryhmien kesken, keskiryhmät toivoisivat, että pormestarin tehtävää ei pisteytettäisi. Tällöin pormestaria voitaisiin esittää ja pormestari voitaisiin valita myös pienemmistä ryhmistä ilman, että ryhmän kaikki pisteet ”kuluisivat” yksinomaan pormestarin tehtävään.
Erinomainen esitys. Olemme myös ryhmien välisissä neuvotteluissa keskustelleet tästä aiheesta. Olemme keskustelleet myös siitä, kuinka tärkeää on sopia jo ennen vaaleja pisteytystavoista ja muista neuvottelukäytänteistä, sekä esittäneet myös vaalien tulosta ja äänestäjien tahtotilaa sivuuttavista, vaalien jälkeisistä teknisistä vaaliliitoista luopumista. Ryhmät ovat olleet avoimia keskustelemaan näistä haasteista, mikä on hyvä ja tukee yhteistyön rakentamista myös tällä vaalikaudella.
Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajistovalintojen jälkeen pidettiin lyhyitä puheenvuoroja. Uusien pormestarien ja valtuuston puheenjohtajiston pääviesti oli kautta linjan yhdessä tekeminen ja me-henki sekä työ kuntalaisten eteen.
Muissa asioissa Tuija Reinikainen otti esille yllä mainitut kokemamme teknisten vaaliliittojen haasteet todeten, että vaaliliitto ennen vaaleja on avoin toimintatapa, mutta tekniset vaaliliitot vaalien jälkeen hämärtävät sitä, miten äänestäjän äänen on paikkaneuvottelujen jälkeen käynyt. Perinteisesti pienet ryhmät ovat vaaliliitoilla varmistelleet niitä paikkoja, jotka heille kuuluvat. Reinikainen korosti, että pormestarimalliin lähtiessä poliittisen toiminnan läpinäkyvyys oli päätavoitteena, ja että teknisten vaaliliittojen tulisi olla kaikilla luottamushenkilöillä tiedossa. Reinikainen muistutti, että meillä on kunnassa erinäisiä herrasmiessopimuksia, jotka luottamushenkilöt ajan kanssa oppivat, mutta joita voidaan venyttää jopa yksipuolisesti kun on kyse isoista ryhmistä. Reinikainen totesi kansanedustaja Minna Reijosen todenneen taannoisessa esityksessään eduskunnassa, että teknisellä vaaliliitolla mitätöidään tulos, joka äänestyksessä kansalaisilta on saatu. Reinikainen totesi, että meillä täytyy olla pelisäännöt, jotka kaikki tuntevat, eikä meillä voi olla sellaisia herrrasmiessopimuksia, joita kaikki eivät tunnista tai tunne.
Aila Koivunen teki valtuutetuille kiehtovan kirjalahjoituksen sekä piti myös puheenvuoron, kenties samalla esityksen muodossa, Tuusulan sairaalahistorian säilyttämiseksi. Hän totesi, että Tuusulan sairaalamuseo on suurin avoinna oleva sairaalamuseo Tyrnävän jälkeen, ja että mm. Nikkilän sairaalan aineistot on arkistoitu, eivätkä ne ole esillä. Koivusen esityksen mukaan Kellokosken sairaalan päärakennus soveltuisi hyvin sairaalamuseoksi.
Luottamustehtävävalintojen jälkeen kokous päätettiin ja puheenjohtaja muistutti valtuutettuja valtuustoryhmien perustamisesta, sekä vaalirahailmoituksen deadlinesta tänään valtiontalouden tarkastusvirastolle - muutamalla valtuutetuistamme ilmoitus näytti vielä uupuvan. Vielä tänään virassa kansliapäällikkönä toimiva tuleva hallintojohtajamme Harri Lipasti jakoi luottamushenkilöoppaita ja kertoi luottamushenkilöohjeistuksista, -käytänteistä ja tulevista koulutuksista.
Napakka hallintopalvelusihteerimme Kirsi Haarala piti lopuksi valtuutetuille ohjeistusta työskentelystä, kuten esityslista-aineistojen taltioimisesta Teamsiin: ”Vanhanaikainen sähköpostilla liitteiden lähettelyn aika on jo ohi”. Hyvä Kirsi! Lisäksi saimme pienen, varmasti osin ansaitunkin, ”saarnan” tietosuojan tärkeydestä. Tietosuojavaatimuksista lisää sitten myös luottamushenkilökoulutuksessa.
Mitä pormestari-/valtuustokauden suunnitteluohjelman laatimiseen sekä ryhmien välisiin luottamustehtäväneuvotteluihin tulee, osallistuin niihin itsekin Tupun neuvottelijana. Paikkajaot tosin neuvoteltiin neuvottelujen vetäjän linjauksesta puheenjohtajakokoonpanossa ja laajennettiin vasta loppuvaiheessa koko neuvottelijakaartille.
Minulle jäi neuvotteluista uutena luottamustehtäväneuvottelijana aika hämmentynyt olo. (Enkä ollut ainoa.) Olin yllättynyt suurimman ryhmän vallasta linjata paikkajaosta sekä näistä esille nousseista teknisistä vaaliliitoista, joiden myötä TuPun vaalivoittokakusta lohkesikin iso pala pois, TuPulle ennalta määriteltyine tehtävineen ja mies-naispaikkajakoineen. Minun oli ihan pakko olla yliopistoni emeritusprofessoriin, huippu-vaalitutkijaan yhteydessä, jonka kanssa viestinvaihdoista ilmeni, että tekniset vaaliliitot ovat todellakin kaikin puolin täysin laillisia ja niistä selviää vain neuvottelemalla. Huomasin myös keskusteluista muiden kuntien päättäjien kanssa, sekä paikallismediaa seuratessa, että samanlaisten ongelmien kanssa oli paikkaneuvotteluissa painiskeltu myös naapuri- ja muissa kunnissa ja kaupungeissa. Nämä kysymykset ovat niin monisyisiä, että ajattelin, että ne ansaitsevat oman, vähän syväluotaavamman blogipostauksensa, joten palaan siihen ajan kanssa.
Minut valittiin kunnanhallituksen jäseneksi. Kiitos luottamuksesta! Nyt sitten kädet yhä tukevasti savessa töitä kuntalaisten ja Tuusulan hyväksi, hyvässä yhteistyössä yli ryhmärajojen!
- 30.6.2021
Valtuustokauden viimeinen kokous aiheutti monenlaisia värinöitä - päällimmäisenä kuitenkin valtava kiitollisuus valtuustokaudesta upeille valtuustokollegoille
Valtuuston viimeinen kokous pidettiin helteisen kesäkuun lopun maanantaina. Kunnan salamannopea viestintäpäällikkö tiedotti valtuuston päätöksistä lyhyesti kunnan tiedotteessa:
Tähän aikaan ilman koronaa olisi jo uuden valtuuston ensimmäinen kokous pidetty ja uuden kuntastrategian valmistelut olisivat jo pitkällä. 23.6. eli viime keskiviikkona pidimme kuitenkin tiivistetyn vanhan ja uuden valtuuston yhteisseminaarin, jossa kahden päivän asiat käsiteltiin tehokkaasti yksipäiväisessä hybridikokouksessa. Hatunnosto viranhaltijoille kokouksen järjestelyissä ja luotsaamisessa onnistumisessa - korona-ajan koulimina! Valtuustoseminaaria seurasi valtuustoinfo - aiheina myös valtuustoseminaarissa käsitellyt johtamisjärjestelmän uudistusesitykset tulevassa valtuuston kokouksessa, sekä Hyrylän liikekeskuksen etenemisen ja prosessin läpikäyminen. Kansliapäällikkö selosti kunnanhallituksen esitystä johtamisjärjestelmäuudistuksiksi (esittelyoikeuden jakaminen pormestarille ja kansliapäällikölle sekä toimintatapamuutokset) ja kuntakehitysjohtaja alusti yhä liikesalaisuuksien vuoksi salassapidettävän liikekeskushankkeen toimijavalinnasta. Isoksi harmiksi ei mitään kuvamateriaalia tai suunnitelmia hankkeesta saanut vielä ennen sopimuksen allekirjoitusta valtuustolle paljastaa. Ilta päättyi uuden valtuuston pormestarisopimusneuvotteluihin, joiden parissa ovatkin illat pitkälti viime aikoina menneet. (Josta syystä tämänkin blogin kirjoittaminen on jäänyt melko myöhäiseen ajankohtaan. Hieman kadehdin kyllä vaalien jälkeen 3 päivässä luottamushenkilöpaikoista päättänyttä Helsinkiä tässä linjakkaasti ja hyvässä hengessä onnistumisesta.) Mutta neuvottelut ovatkin sitten ihan oma tarinansa.
Siispä takaisin valtuuston agendalle:
Sain kunnian avata valtuuston kokouksen juhlavissa merkeissä toivottamalla pormestarin ystävällisellä kukitusavustuksella kahdelle päivänsankarille, väistyville valtuutetuillemme Pekka Heikkiselle 70-vuotissyntymäpäivä- ja Satu Heikkilälle 50-vuotissyntymäpäiväonnittelut. Olen iloinen, että olen saanut tutustua heihin viikoittaisissa kunnanhallituksen, sekä kuukausittaisissa kunnanvaltuuston kokouksissa ja arvostan heidän osaamistaan ja juurevaa viisauttaan ja lämpöään. Haluan onnitella erikseen vielä 1.5. 60 vuotta täyttänyttä valtuuston puheenjohtajiston aisapariani, ikinuorta Kari Kinnusta, jonka viralliset onnittelut jäivät jostain syystä uupumaan, mutta asia korjaantuu.
Juhlallisuuksien jälkeen siirryimme viralliselle esityslistalle ja pykälään 81, johtamisjärjestelmän uudistus. Avattuani asiassa keskustelun pormestari esitti muutosehdotuksena kunnanhallituksen esitykseensä, että esittelyoikeutta ei jaettaisi kansliapäällikön ja pormestarin kesken, vaan esittelyoikeus jäisi pelkästään pormestarille. Ehdotus kirvoitti laajaa keskustelua valtuutettujen keskuudessa: kannatuspuheenvuoroja Vasemmiston, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten riveistä,
kokemuspuheenvuoron pohjaesityksen puolesta Helsingin pormestarimalliin läheltä, pormestarin erityisavustajana tutustuneelta Laura Åvallilta, sekä lukuisia puheenvuoroja ja repliikkipuheenvuoroja johtamisjärjestelmän eri kehittämisvaiheista ja niiden lopputuloksista. Puheenvuoroissa yhdistyi se, että kaikki korostivat sitä, että esittelyoikeuden ei tulisi perustua henkilöön, vaan pormestarin ja kansliapäällikön virkoihin/positioihin.
Pormestarin muutosehdotuksesta Pekka Heikkisen, Mika Mäki-Kuhnan, Pasi Huuhtasen, Sami Tammisen, Ulla Palomäen ja Seppo Noron kannattamana äänestettiin ja pormestarin muutosehdotus voitti kunnanhallituksen, ja pormestarin, pohjaesityksen äänin 27 - 23. Oloni oli hämmentynyt ja pettynytkin tämän pitkän, monipolvisen, mutta rakentavan ryhmien välisen valmistelun päätteeksi kulminoituneeseen ratkaisuun. Jätinkin päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen Margita Winqvistin ja Liisa Palvaksen kanssa:
"Olemme työstäneet johtamisjärjestelmäämme parhaimmin toimivaan suuntaan tämän valtuustokauden ajan. Tämä työ huipentui poliittisten ryhmien väliseen aktiiviseen ja hedelmälliseen työstövaiheeseen, jonka veimme läpi tämän kevään aikana. Tämän yhteistyön tulosten toimeenpano oli vaarassa kompastella matkan varrella, kun pormestari esityksellään sivuutti prosessin päätöksenteossa valtuuston näiden esille tuotujen hallintosääntö- ja toimintatapamuutosehdotusten käsittelyssä, mutta valtuusto sai palautettua asian käsittelyn pöydälleen.
Mitä tulee kansliapäällikön ja pormestarin esittelyoikeuteen, tämä kysymys käytiin myös läpi ryhmien välisissä keskusteluissa. Ryhmistä Keskiryhmät, Vihreät ja Tupu kannattivat esittelyoikeuden jakamista pormestarin ja kansliapäällikön kesken, kunnanhallituksen valtuuston 28.6.2021 kokoukselle esittämällä tavalla. Myös Kokoomus ja SDP kannattivat esittelyoikeutta joko kokonaan pormestarille tai jaetusti pormestarille ja kansliapäällikölle. Tätä enemmistön henkeä ja ryhmien välisten neuvottelujen lopputulemaa noudatti myös kunnanhallituksen 21.6.2021 tekemä yksimielinen päätösehdotus valtuustolle.
Kansliapäällikkö esitteli ryhmien välisten neuvottelujen lopputulemaa sekä kunnanhallituksen päätösehdostusta valtuutetuille, viimeksi 23.6.2021 valtuustoseminaarissa ja valtuustoinfossa. Hän perusteli esittelyoikeuden jakamisen tärkeyttä selkeästi. Tämä perustelu on kirjattu myös kunnanhallituksen 21.6.2021 tekemään esitykseen 28.6.2021 valtuustolle. Perustelun ytimessä on sekä poliittisen johtamisen kirkastaminen ja selkiyttäminen sekä vastaavasti operatiivisen viranhaltijavalmistelun johtaminen ja virkavalmistelun tuloksista vastaaminen - selkeä työnjako virka- ja poliittisen kaksoisjohtamisen perusteella, joka perustuu poliittisen ja viranhaltijajohtamisen saumattomaan yhteistyöhön. Samalla malli takaa kuitenkin pormestarille valtuudet ottaa esittelyoikeus tärkeiksi kokemiinsa esittelyasioihin. Tähän kaksoisjohtamismalliin on myös mm.Tampereella ja Helsingissä päädytty perustellusti.
Vallan keskittäminen etenkin kuntatason päätöksenteossa yksiin käsiin ilman yhteisesti sovittuja raameja on varomatonta. Tällöin kunnan toimintojen kokonaisuuden pitkäjänteinen johtaminen nojaa liiaksi yhteen henkilöön, kulloinkin neljäksi vuodeksi tehtävään sitoutuneeseen pormestariin. Keskittämällä esittelyoikeuden ja valmisteluvastuun pelkästään pormestarille tämän valtuuston enemmistö asetti tulevalle pormestarille valtavat saappaat. Siksi toivomme, että ne täytetään hyvin ja viisaasti."
Myös Matti Alanko ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Pykälä 82 käsitteli Sulan erään yritystontin hinnoittelua kiinteään myyntihintaan 125€/k-m3, päätös esityksen mukaan.
Tämän jälkeen käsiteltiin aloitteita, ensinnä Anna Yltävän/Tupun aloite kulttuurin tekijöiden palkitsemiseksi, joka käsiteltiin nopeasti ja josta Anna esitti lämpimät kiitoksensa.
Seuraavana käsiteltiin Antti Kaikkosen/keskiryhmien aloite pormestarimallista luopumiseksi. Antti totesi, että aloitteen etenemisen mahdollisuudet oli jo edellisessä valtuuston kokouksessa valtuustolla ”testattu”, joten hän ei katsonut aiheelliseksi pyytää aloitteelle palautusta jatkovalmisteluun. Hän kuitenkin esitti, että pormestarimallin oppeja ja tuloksia voisi kerätä ja verrata kunnanjohtajamalliin myös Tuusulassa. Tätä pitivät useat valtuutetut ja myös kunnanhallituksen jäsenet erittäin kannatettavana - mukaan lukien allekirjoittanut. Esim. ulkopuolinen tieteellinen tutkimus uudesta hallintomallista voisi tuottaa hyvää dataa. Analyysin ja itsearvioinnin perusteella myös tähän asti olemme kehittäneet johtamisjärjestelmäämme parhaimpaan mahdolliseen muotoonsa päin.
Käsittelimme myös Seppo Noron pride-liputusaloitteen sattumoisin(?) Helsinki Priden alkupäivänä. Pasi Huuhtanen, Johanna Sipiläisen ja Lea Ahosen kannattamana, esitti ensin palautusehdotuksen ja tämän 37-10, 2 tyhjää, 2 poissa -äänestyksen jälkeen käsittelyn tässä kokouksessa jatkuessa muutosehdotuksen seuraavasti:
”Valtuusto päättää, että Tuusulan kunta edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjäytymättömyyttä omassa toiminnassaan. Kunta ei kuitenkaan juhlista tapahtumia tai kampanjoita liputtamalla ulkopuolisten yritysten, yhdistysten tai liikkeiden tunnuksilla tai lipuilla. Valtuusto toteaa, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi."
Myös muutosesitys meni äänestyksessä suunnilleen samoin luvuin ja totesin, että pohjaehdotus tuli valtuuston päätökseksi äänin 37-10, 3 tyhjää ja 1 poissa. Pasi ja Lea jättivät päätöksestä eriävät mielipiteet.
Sitten käsiteltiin vielä Pasi Huuhtasen aloite ”Apulaispormestareiden osallistumisen rajoittaminen oman vastuualueensa lautakuntien kokouksiin”, ennen kuin siirryttiin ilmoitusasioihin ja osaltani kiitoksiin kuluneesta valtuustokaudesta, ryyditettynä kiitollisuudella väistyville valtuutetuille ja onnitteluilla uusille valtuuston jäsenille. Myös muutamat väistyvät ja muutkin valtuutetut esittivät kiitoksensa valtuustokaudesta.
Viimeisessäkin kokouksessa jätettiin aloitteita - totta kai. Ne ovat elimellinen osa demokraattista prosessiamme.
§ 88 Varjopaikan rakentaminen Lepolan päiväkodin pihalle ja muiden Tuusulan päiväkotien pihojen varjopaikkojen tarkistus, aloite
Emmi Sirniö
§ 89 Oppilasmäärän minimin poistaminen kouluilta, aloite
Matti Alanko
§ 90 Palveluverkon suunnittelu realistisemmilla kampusmitoituksilla, aloite
Matti Alanko
§ 91 Hakeutuminen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin, aloite
Anna Yltävä esitti Tuusulan puolesta ry:n valtuustoryhmän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen:
§ 92 Saavutettavuuden varmistaminen Tuusulan valtuuston kokousten kohdalla, aloite
Kati Lepojärvi esitti hänen, Margita Winqvistin, Liisa Palvaksen ja Matti Alangon allekirjoittaman aloitteen.
Viimeksi mainittu aloitteemme on syntynyt pitkän vaikuttamistyön tuloksena, toivottuna askeleena kuntamme päätöksenteon saavutettavamman viestimisen suuntaan, viranomaisten lisäksi esimerkiksi Espoon tapaan. Pidetäänhän kaikki mukana!
Kiitos muiden luottamushenkilöiden lisäksi vielä erikseen Tupun valtuustoryhmälle tästä valtuustokaudesta sekä minulle osoittamastaan luottamuksesta. Tässä on aikas huipputiimi melkein kaikki yhes koos:
Valtuuston Värinöihin palataan 16.8. uuden valtuuston tiimoilta ja tällä välillä jatkuvat tosiaan pormestariohjelma- ja paikkaneuvottelut varmastikin kiivaina..
Hyvää kesää kaikille!